Bulevardi tarjoaa mahdollisuuksia

Kemintien Bulevardi. Sanapari kuulostaa kuvitteelliselta paikalta humoristisessa lautapelissä. Bulevardi tuo mieleen vanhat vehreät suurkaupungit kahviloineen, kauppoineen ja katusoittajineen. Sitä ei äkkiseltään yhdistä Oulun keskustasta pohjoiseen päin suuntautuvaan kulkuväylään ja sen kehittämiseen.

Meitä Välivainion ja Alppilan asukkaita kutsuttiin viime viikolla kuulemaan, mitä kehityshanke nimeltä Kemintien Bulevardi pitää sisällään. Tarkoista vuosimääristä keskustelutilaisuudessa ei puhuttu, mutta mikäli suunnitelmat toteutuvat, viimeistään parinkymmenen vuoden päästä keskustan ja Linnanmaan välissä huristavat autojen lisäksi myös raitiovaunut.

Visiona on, että keskustasta pohjoiseen lähdettäessä, Alppilan ja Välivainion kohdalla tietä reunustavat aina Pohjantien liittymiin saakka korkeat talot, joiden kivijalka sykkii elämää: kauppoja, kahviloita, palveluja ja yhteisöllisiä tiloja. Asukasmäärä alueella yli kaksinkertaistuu.

Meitä asukkaita huoletti, miten käy liikuntamahdollisuuksien, kun nykyinen jalkapallokenttä jää kerrostalojen alle, saadaanko alueelle lähikoulu ja päiväkoteja, kuinka parkkeeraus järjestetään ja onko Alppilan teollisuusalueen yrittäjille tarjolla vastaavia tiloja muualta. Kaikki ovat tärkeitä, arjen toimivuuteen ja viihtyisyyteen vaikuttavia asioita.

Asutuksen tiivistäminen näin lähellä Oulun keskustaa on järkevää. Se tarjoaa ihmisille lähipalveluja ja helpottaa liikkumista. Pelkkien ulkoisten raamien, bulevardinäkymän, lisäksi on kuitenkin huolehdittava siitä, että elämiselle on kunnolliset olosuhteet.

Kaupungin edustajat painottivat useaan otteeseen, että asukkaiden näkemyksiä ja toiveita kaivataan nimenomaan nyt suunnitteluvaiheessa. Aikaa on 23. maaliskuuta saakka. Tätä vaikutuskanavaa meidän asukkaiden pitää käyttää hyväksi. Muutos on nähtävä mahdollisuutena yhä palvelevampaan ja viihtyisämpään elinympäristöön.

.

Ajatuksia yhteisestä olohuoneestamme

Tämä on jo kolmas kerta. Vietän jälleen iltaa Ritaharjun kirjastossa. En ole lueskelemassa lehtiä tai etsimässä lisää elämänkertoja läpikahlattavaksi. Olen paikalla vapaaehtoisena, lukemassa lapsille satuja, juttelemassa, piirtelemässä ja jakamassa keksiä ja pillimehuja..

Kansallisen Lastenliiton järjestämä ilmainen lasten kirjaparkki on ollut tervetullut apu alueen perheille. Näin meille ovat kertoneet vanhemmat, jotka ovat jättäneet lapsensa huomaamme pariksi tunniksi. Kirjaparkit ovat pieniä tekoja, joilla voi olla suuria vaikutuksia.

Arki-illan parituntinen tarjoaa vanhemmalle tai vanhemmille omaa aikaa. Se, että äidit ja isät pääsevät rauhassa kauppaan tai vaikka lenkille, on tärkeää. Sillä voi olla jollekulle ratkaiseva vaikutus jaksamiseen. Kirjaparkkiin on helppo tulla, sillä sinne ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, eikä se maksa mitään – pillimehut ja keksitkin maksaa Lastenliitto.

Vuoden alussa voimaan tulleen kirjastolain tavoitteena on muun muassa edistää lukemiskulttuuria ja aktiivista kansalaisuutta. Yhtenä lähtökohtana on yhteisöllisyys. Kirjastojen tehtäviin on listattu tilojen tarjoaminen kansalaistoimintaan ja pykälissä kannustetaan yhteistyöhön eri yhteisöjen kanssa.

Kirjastot ovat aina olleet kuntien yhteisiä olohuoneita ja sitä niiden tulee olla jatkossa yhä enemmän. Vapaaehtoistyönä toteutettu kirjaparkki on erinomainen esimerkki siitä, mihin kaikkeen kirjastomme soveltuvat. Yhteisöllisyydestä puhutaan paljon – varsinkin vaalien alla – mutta tarvitaan myös tekoja.

Minua ilahduttaa erityisesti se, että olimme saaneet kirjaparkkiin vapaaehtoisiksi kolme tulevaa kirjastoalan ammattilaista. Kun viimeinenkin lapsista haetaan kotiin, jokainen näistä nuorista aikoo tulla uudelleen. Hekin ovat kokeneet, että sillä on merkitystä.